Takuu on omintakeisella tavalla kaksisuuntainen, asiakas saa polttoainekustannuksiin kytkeytyvän hyvityksen sekä kulutuksen ylittäessä että myös alittaessa normitetun määrän. Jos kulutus ylittyy takuuehtojen täyttyessä, John Deere traktorin omistajalle maksetaan ”ylimääräisen” polttoaineen hinta. Jos kulutus alittuu, säästetyn polttoaineen hinnan saa kaksinkertaisena. Tuoteryhmäpäällikkö Jukka Lehtinen Hankkijalta kertoo polttoainetakuun olleen joissain maissa käytössä aiemminkin siirtoajojen yhteydessä.
Nyt järjestelmä on ulotettu koskemaan kaikkialla myös työajoa, jota tehdään alle 20 km/h nopeuksilla. Takuun edellytyksenä on uusi traktori sekä mukanaolo JDLink -telematiikkajärjestelmässä, jonka avulla koneesta kerättävä data saadaan myös Deeren käyttöön. Asiakkaalta edellytetään myös takuuohjelman ja asiakaskoulutuksen sisältävää palvelusopimusta. Koulutuksessa asiakas perehdytetään polttoaineen kulutukseen vaikuttaviin säätöihin, esimerkiksi moottorin asetuksiin, voimansiirtoon ja kulutuksen kannalta varsin olennaisiin rengaspaineisiin. Takuun edellytyksenä tietysti on, että säädöt ja asetukset ovat kohdallaan. Polttoaineen kulutusta ajatellen Lehtinen nostaa esiin erityisesti rengaspaineiden tarkkailun.
-Jos rengaspaineet eivät ole kohdallaan, työajossa voi kulua yllättävän paljon polttoainetta sutivien renkaiden turhaan pyörittämiseen.
Analytiikka tunnistaa poikkeavan kulutuksen
JDLink -telematiikkajärjestelmässä traktorista kerätty data siirtyy 4g -reitittimen avulla MyJohnDeere -pilvipalveluun, missä Deeren analytiikka tekee päätelmiä koneen käytöstä ja kunnosta. Yksittäisen traktorin polttoaineenkulutusta voidaan verrata laajaan aineistoon, jota on kerätty muista vastaavaa työtä tekevistä koneista. Vertailun ansiosta järjestelmä osaa tunnistaa polttoaineen poikkeavan kulutuksen. Tietoliikenne on kaksisuuntaista; tätä syötetään myös traktorin hyttiin koneen käyttäjän avuksi.
-Näyttö kertoo esimerkiksi kulutuksen erilaisissa kuormitustilanteissa ja hälyttää jos jotain näyttää olevan pielessä.
Järjestelmä voi joissain tapauksissa myös tunnistaa moottorin vikaantumisen syyn ja antaa tälle suoraan asianmukaisen vikakoodin. Jos tilanteen selvittäminen edellyttää huoltokäyntiä, huoltohenkilökunta pystyy ottamaan tarpeelliset varaosat ja välineet saman tien mukaansa jolloin asia saadaan kuntoon yhdellä reissulla.
Tämä onkin Lehtisen mielestä hyvä asia kaikkien kannalta. Jos huolto ei tiedä ongelman syytä, ensimmäinen reissu pelipaikalle menee helposti ongelman kartaoittamiseen. Tämän jälkeen korjaajan palattava takaisin varikolle hakemaan korjauksissa tarvittavat resurssit.
-Suomi on iso maa, huoltomatkat usein pitkiä eikä reissuja kannata tehdä turhan takia.
Vikojen ennakointi tulossa myös traktoreihin?
Anturoinnin ja etäseurannan myötä vikoja voidaan tulevaisuudessa myös ennakoida entistä tehokkaammin. Monissa muissa työkoneissa ja laajalti teollisuuden piirissä vikatilanteiden ennakointiin on pyritty jo pitkään, traktoreihin tämä on vasta tulossa.
Monessa tapauksessa laitteen tai komponentin lähestyvä hajoaminen voidaan tunnistaa esimerkiksi lämpötilan tai tärinän perusteella. Oireisiin voidaan tällöin reagoida vaihtamalla osa ennen tämän hajoamista. Komponentin vaihtaminen hetki ennen tämän hajoamista on usein paljon edullisempaa kuin hetki hajoamisen jälkeen. 7R ja 8R -mallisarjan traktoreissa ennakkohälytystoiminta on jo käytössäkin.
-Asiasta ovat nyt kiinnostuneet Deeren ohella kaikki muutkin traktorivalmistajat.
MyJohnDeere -palveluun voi Lehtisen mukaan liittyä maksutta tunnukset luomalla. Kirjautuminen tarjoaa mahdollisuuden tutkia, mitä palvelusta löytyy. Koneeseen liittyvän tiedon liittäminen palveluun on kuitenkin maksullista.
Paljon automaatiota vielä tulossa
Lehtinen uskoo koneiden verkottumisen viljelyä tukeviin järjestelmiin kehittyvän vielä tuntuvasti nykyisestä. Toimintojen tulevaa automatisointia on tukemassa 5g -tiedonsiirto, joka on lähtökohtaisesti kehitetty pitkälti juuri laitteiden välistä viestintää ajatellen. Tässä vaiheessa tuntuu tosin siltä, että tarvittava tiedonkulutu hoituu aivan riittävästi 4g -konseptillakin. Viljelysovelluksissa siirrettävä data on kevyttä numeerista tietoa eikä toimenpiteitä tarvitse tehdä kovassa vauhdissa. Traktorin kääntely pellolla ja aineiden paikoitettu levitys edellyttää mitätöntä tiedonsiirtokapasiteettia verrattuna liikkuvan kuvan lähes realiaikaiseen välittämiseen nopeasti liikkuvaan laitteeseen.
-Lienee kuitenkin niin, että kun uudet järjestelmät saadaan käyttöön, näiden varaan kehitetään taas uusia sovelluksia jotka ovat kohta käytännössä välttämättömiä. Maailmalla on visioitu jo pitkään isojen työkoneiden korvautumista pienillä, itseohjautuvilla robottiparvilla, jotka voitaisiin tuoda pellolle esimerkiksi rekalla. Robottiparvi voitaisiin myös jättää alueelle ylläpitäviin tehtäviin, esimerkiksi tunnistamaan ja kitkemään rikkakasveja kasvukauden aikana. Automaattisesti ohjautuvia laitteita ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa uskalleta päästää touhuilemaan pelloille ja maastoon omin nokkinensa.
-Vaikka ihmisen ei enää tarvitse ajaa kaikkia koneita, meitä tarvitaan edelleen valvomaan näitä.
Ihmisen siirtyminen hytistä valvomoon jo sekin jo iso muutos. Tämä mahdollistaa suurviljelmillä koneiden erittäin tehokkaan käytön hyvin pienillä henkilöresursseilla, yksikin ihminen voi valvomosta käsin seurata lukuisten koneiden työskentelyä. Ison mittakaavan viljelyssä näyttääkin toteutuvan sama kehitys, mikä on jo nähty teollisuudessa. Entistä pienemmällä ihmistyöllä saavutetaan entistä suurempia suoritteita.
Tyhjäkäyntikin näkyy käyttötunneissa
Lehtinen näkee polttoainetakuun ja Deeren pilvipalvelun yhtenä isonsa ansiona sen, että traktorien omistajat tulevat ylipäänsä entistä tietoisemmiksi koneiden polttoaineenkulutuksesta ja omasta tavastaan käyttää konetta.
-Moni asia tulee merkityksellisemmäksi kun tämän näkee selvästi näytöltä. Yksi esimerkki tällaisesta on Lehtisen mukaan traktorin tyhjäkäynnin määrä. Tyhjäkäyntiä kertyy helposti yllättävän paljon koska tähän ei aina kiinnitetä juurikaan huomiota. Tosiasia kuitenekin on, että tyhjäkäynti lisää käyttötunteja aivan samaa vauhtia kuin koneen hyötykäyttö.
-Huoltoväliä ajatellen on yhdentevää, ovatko tunnit kertyneet tyhjäkäynnistä vai hyötykäytöstä.
-Kertyneet tunnit näkyvät samalla suoraan myös koneen jälleenmyyntiarvossa.
