Reilut sata vuotta sitten aloitettu kaivostoiminta jatkuu useilla eri kaivoksilla siitäkin huolimatta, että EU:n asettamien päästöoikeuksien korkeat hinnat kurittavat paljon hiilidioksidipäästöjä tuottavaa prosessia. Viime vuonna alan kerrottiin työllistävän noin 13000 ihmistä Itä-Virumaalla. Palavakiven ansiosta Viro on energian suhteen omavarainen ja sitä myös viedään ulos maasta. Palavastakivestä tislataan raakaöljyä ja sitä myös poltetaan voimalaitoksissa sähköntuotantoa varten.
Kerrotaan, että öljyä itseensä sitova palavakivi löydettiin aikanaan, kun eräs mies rakensi takan tästä kivestä. Poltti takkansa ja samalla mökkinsä. Toisen teorian mukaan kaikki sai alkunsa, kun metsässä leiriytynyt miesjoukko ihmetteli nuotion palamisen jatkumista, vaikka puut olivat jo palaneet loppuun. Tarinat lienevät vodkahuurujen värittämiä, mutta palavakivi on totisinta totta.
Virumaan palavankiven kerrokset sijaitsevat parin metrin syvyydestä jopa 150 metriin. Alueen, jolla palavakiveä esiintyy, pituus on noin 200 kilometriä ulottuen Pohjois-Virosta Rakveren alueelta aina Venäjän puolelle asti. Pohjois-eteläsuunnassa mitattuna palavakiveä esiintyy noin 40 kilometriä leveällä alueella.
Viron lisäksi palavakiven esiintymiä on muun muassa Kanadassa, Etelä- ja Pohjois-Amerikassa, Venäjällä, Australiassa ja Kiinassa. Euroopasta ei Viron ulkopuolelta palavakiveä löydy. Virossa palavakiveä on arvioitu nykytahdilla riittävän noin sata vuotta. Sitä louhitaan useassa eri kohteessa.
Yksi kaivoksista eli noin 12 kilometriä leveä ja kahdeksan kilometriä pitkä Narva Karjäär tulee sulkeutumaan vuonna 2035, jolloin palavakivi on louhittu alueelta. Avolouhoksena toimintaa ei kannata enää ylläpitää, kun mennään syvemmälle kuin 30 metriä.
”Louhinta täällä on aloitettu pohjoisesta, missä palavakiven kerrostuma oli vain 12 metrin syvyydessä. Koko ajan se on mennyt viistoon syvemmälle ja nyt olemme noin 30 metrissä. Tässä palavakiven kerrospaksuus on noin 2,8 metriä”, kertoo kaivoksilla operoivan Eesti Energian kaivosjohtaja Andres Vainola.
”Vuonna 2025 menemme täällä Narvassa maan alle. Parhaillaan on menossa tarjouskilpailu tunneliporauslaitteesta (longwall mining technology), jonka käyttöönotto tulee kokonaisinvestointina olemaan noin 50–60 miljoonaa euroa. Kone louhii syvältä ainoastaan palavakiven kerrostuman. Kivi siirtyy sivusunnassa kuljettimella ja tunneli menee ”kiinni” heti laitteen jäljestä. Vaikka poistettava kerros on noin kolme metriä, laskee maanpinta vain reilun metrin alaspäin. Tosin tätä toimintaa ei voi suorittaa asutuilla alueilla”, virnistää Vainola.
Pilke silmäkulmassaan hän toteaa, että tunnelin voi ulottaa myös Venäjän puolelle varsin huomaamatta. Jatkuuhan palavakiven esiintymä myös lähellä sijaitsevan valtakunnan rajan itäpuolelle.
Laahalla pintamaata
Eesti Energia käyttää pintamaan poistossa venäläisen, Jekaterinburgissa sijaitsevan Uztm-Kartexin (Uralmaš ) valmistamia, käveleviä ja sähkökäyttöisiä laahakaivukoneita. Niitä on käytössä kaivosmontuissa kaikkiaan kuusi kappaletta.
Työpaino vaihtelee varusteista riippuen välillä 1 464 – 1 695 tonnia ja kauhan tilavuus on 15 kuutiometriä. Puomin pituus on 90 metriä. Pintamaita poistavien koneiden kuuden kilovoltin sähkövirta koneille tulee omasta voimalaitoksesta.
Laahakaivukoneilla kaivetaan ensin noin 30 metriä pintamaata sivuun. Vaaleanruskeaa palavakiveä esiintyy maan alla melko tasaisena pysyvänä kerroksena, joka otetaan talteen. Tämän jälkeen pintamaa siirretään takaisin. Työ etenee noin 500 metrin pituisina lohkoina siten, että uuden lohkon pintamaat siirretään aina edelliseen kaivantoon.
Puskukoneilla on myös suuri rooli palavakiven tuotannossa. Komatsuun on luotettu vuosikymmenet. Kaikkiaan Komatsun puskukoneita on ollut energiayhtiön käytössä viitisenkymmentä itsenäisen Viron aikana eli vuodesta 1991 lähtien. Tällä hetkellä käytössä on seitsemän Komatsu-puskukonetta, joista neljä on nyt 120 tonnin kokoluokassa.
Maailman ensimmäinen uuden mallisarjan Komatsu D475A-8 (120 t/697–777 kW) kastettiin käyttöön heinäkuussa Narva Karjäär -kaivoksella.
”Uusi D475A-8 on suunniteltu erityisesti kuljettajaa silmällä pitäen. Työmaalla voidaan hyödyntää etähallintajärjestelmiä työn tehostamiseksi ja kaluston hallinnan parantamiseksi. Huolto-ohjelma antaa omistajalle Komatsun täyden tuen huoltojen ja ylläpidon suhteen”, sanoo Komatsu Europen tuotepäällikkö Gregory Peeters kaivoksella Virossa.
Nykyään kaluston etähallnta onkin laajalti jo käytössä kaivosympäristössä.
Pääasiassa öljyä
Takavuosina lähes kaikki louhittu palavakivi meni sähköntuotantoon, mutta suhde on nyt kääntynyt vähemmän päästöjä tuottavan öljyntuotannon eduksi. Päästöoikeuksien hurja kallistuminen on tehnyt sähköntuotannosta vähemmän kannattavaa. Virossa tiedetään, että hiilineutraalisuuteen päästään vain vähentämällä palavakiven käyttöä tulevina vuosina.
Narva Karjäärin kaivokselta puskukoneiden irti repimä ja kasaan puskema kivi lastataan kiviautoihin, jotka kuljettavat kuormansa noin kuuden kilometrin päässä sijaitseviin sähkö- ja öljyntuotantolaitoksiin. Kaikki alueelta louhittava palavakivi hyödynnetään alueen sisällä.
”Me uskomme täällä, että palavakiven käyttö jatkuu vielä pitkään. Prosesseja on kehitettävä puhtaammiksi. Tulevaisuudenuskosta kertoo sekin, että päätös uudesta öljytehtaasta alueelle on jo tehty. Kun raakaöljyn hinta pysyttelee noin 40–45 dollarissa tynnyriltä, niin olemme tuotannossa kilpailukykyisiä maasta pumpatun raakaöljyn kanssa. Yhdestä tonnista palavakiveä saadaan 180 litraa raakaöljyä”, jatkaa Vainola.
Eesti Energia myös entisöi alueet, joilta palavakivi on jo louhittu. Vainola kertoo, että pohjoisemmas on jo tehty iso uimala sekä veneilykeskus. Uutta metsää Eesti Energia tulee istuttamaan kaikkiaan 65 hehtaaria tänä vuonna.
”Tänne entisöidyillä alueilla olen jo nähnyt harmaakarhun ja ilveksenkin. Elämä palautuu ja luonto toipuu aika nopeasti maisemointien jälkeen”, toteaa Vainola lopuksi.
Narva Karjäärin louhoksella työskentelee yhteensä 400 ihmistä.
Lue Konepörssin nettisivuilta enemmän uudesta Komatsu D475A-8 -puskukoneesta.
