Sinulla on keskeneräinen ilmoitus. Mitä haluat tehdä?

Luettu 2 621  

Säästöä sähkölaskuun omalla energialla

Säästöä sähkölaskuun omalla energialla

Aurinkopaneelit, aurinkokeräin, tuulimylly, ilmalämpöpumppu, maalämpöpumppu – millä keinoilla kiinteistön lämmitys- ja sähkölaskun saa pienenemään?

Energialaskun pienentäminen alkaa energiankulutuksen vähentämisestä. Tällä voi olla erittäin suuri merkitys: kiinteistöjen energiansäästön asiantuntijayritys Leasegreen kertoo päässeensä suurissa rakennuksissa yli 10 prosentin, parhaissa tapauksissa jopa 40 prosentin energiansäästöön.

Energiatehokkuuden parantamiseen kustannustehokkaita keinoja ovat lämpöpumppujen käyttöönotto sekä lämmön talteenotto poistoilmasta.

Ota lämpö talteen poistoilmasta

Aurinkopaneelit katolla

Ohjeiden mukainen pientalon ilmanvaihtokerroin on 0,5, jolloin koko rakennuksen ilmatilavuus vaihtuu kahdessa tunnissa. Talvipakkasella tämä tarkoittaa, että koko talon tilavuudelta 20-asteiseksi lämmitettyä ilmaa puhalletaan ulos 12 kertaa vuorokaudessa.

Lämmön talteenottoon on kaksi keinoa: lämmönsiirtimellä poistoilman lämpöä tuloilmaan siirtävä lämmön talteenottolaite (LTO) tai poistoilmakanavaan liitetty poistoilmalämpöpumppu (PILP). Jälkimmäisellä useimmissa tapauksissa siirretään energiaa käyttöveden lämmitykseen ja vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään.

Jos vanhassa rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto, sen koneellistaminen tuskin kannattaa. Sen sijaan koneellisen poistoilmanvaihdon päivittäminen poistoilmalämpöpumpulla voi olla kannattava investointi.

Pienennä kulutusta lämpöpumpulla

Useimmissa öljyllä tai sähköllä lämpiävissä kiinteistöissä voi saavuttaa nopeita säästöjä korvaamalla tai täydentämällä vanhaa sähkö- tai öljylämmitystä lämpöpumpulla. Parhaiden lämpöpumppujen vuosilämpökerroin on yli viisi, eli pumppu tuottaa vuodessa viisinkertaisesti lämpöä verrattuna sen käyttämään sähköön.

Lämpöä ulkoilmasta sisätiloihin siirtävän ilmalämpöpumpun voi asentaa millä lämmitysjärjestelmällä varustettuun taloon tahansa. Ilmalämpöpumppua on helppo käyttää myös viilennykseen kesäaikana.

Ilma-vesilämpöpumppu taas siirtää ulkoilman lämpöenergiaa vesikiertoiseen lämmitykseen ja sopii siksi suoraan sähkö- tai öljylämmityksen korvaajaksi. Sillä voidaan lämmittää myös käyttövettä.

Hyvälaatuiset ilma- ja ilma–vesi -lämpöpumput toimivat tehokkaasti aina -20–25 pakkasasteeseen saakka. Hyötysuhde on parhaimmillaan, kun lämpötila pyörii nollan ympärillä, ja se heikkenee pakkasen kiristyessä. Eteläisessä ja keskisessä Suomessa sää onkin lämpöpumpun omistajan näkökulmasta oivallinen suuren osan lämmityskaudesta. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan pakkanen on ainakin hetkellisesti käynyt 20 astetta kireämpää viimeisten kolmen talven aikana Vantaalla keskimäärin viitenä, Tampereella kahdeksana ja Jyväskylässä 12 talvipäivänä.

Aurinkokeräin lämmittää vesivaraajaa

Aurinkoenergian suuri ongelma Suomessa on, että sitä on vähiten saatavissa silloin kun energian tarve on suurin. Marras–tammikuussa tuotto on lähellä nollaa, kun taas kesällä aurinkoenergiaa saadaan enemmän kuin tarpeeksi. Esimerkiksi Suvilahden suuri aurinkovoimala Helsingissä tuottaa touko-syyskuussa lähes 80 % koko vuoden energiasta.

Pääasialliseksi lämmön- tai sähköntuotantomuodoksi auringosta ei siis näillä leveysasteilla ole.

Aurinkoenergiaa saa talteen kahdella keinolla: lämminvesivaraajaan energiaa nestekierron avulla siirtävillä aurinkokeräimillä ja auringon valoa sähköenergiaksi muuttavilla aurinkopaneeleilla. Passiiviseen aurinkoenergian hyödyntämiseen riittävät etelän suuntaiset ikkunat, mutta tällöin on kesäaikana etsittävä keinoja säteilyn rajoittamiseen.

Aurinkokeräinten käyttö edellyttää vesikiertoista lämmitysjärjestelmää ja varaajaa. Jo parilla kahden neliön keräimellä saadaan tuotettua pienen perheen lämmin käyttövesi noin puolen vuoden ajan. Järjestelmän mitoittamista varten on arvioitava kesäajan lämpimän käyttöveden kulutus sekä kuivatuspattereiden ja lattialämmön lämmitystarve.

Aurinkopaneeli tuottaa suoraan sähköä

Sähköä tuottavien aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet jatkuvasti, joten ne kilpailevat jo aurinkolämpöjärjestelmien kanssa jopa käyttöveden lämmityksessä. Aurinkopaneelit tuottavat tasavirtaa, joka on muunnettava invertterillä 230 voltin vaihtovirraksi, jotta sitä voidaan hyödyntää kiinteistöjen tavanomaisissa järjestelmissä.

Kuten aurinkolämmöstä myös aurinkosähköstä on kesällä ylitarjontaa ja sydäntalvella tuotto on vähäistä. Monet sähköyhtiöt ostavat yksityistalouksien ylijäämäsähköä, mutta käytännössä järjestelmä kannattaa mitoittaa oman kulutuksen mukaan. Akkujärjestelmät ovat paneeleihin verrattuna vielä niin kalliita, ettei varastointi edes yöajaksi ole yleensä kannattavaa.

Esimerkkijärjestelmämme Keski-Suomessa koostuu 12 paneelista ja on huipputeholtaan 3 300 kWp. Aurinkoisena kesänä järjestelmä tuotti reilut 2300 kWh, josta omakotitalossa pystyttiin käyttämään itse 60 prosenttia. Laskennallisesti oman käytön arvo oli sähkön siirto ja verot huomioiden noin 110 euroa ja myynti sähköyhtiön verkkoon tuotti noin 50 euroa.

Mitä tästä laskelmasta voi päätellä? Aurinkoenergia menee vielä helposti harrastamisen puolelle.

Onko pientuulivoimasta apua

Tuulivoimaa on usein saatavilla niinäkin hetkinä, kun auringosta ei saada energiaa. Tuulivoimalan sijoittaminen ei sen sijaan ole aivan yksinkertaista, sillä se pitäisi käytännössä saada häiriintymättömään virtaukseen puiden latvojen yläpuolelle.

Jos ei olla ulkosaaristossa, pientuulivoimalakin vaatii useimmiten kymmeniä metrejä pitkän maston ja harukset tuekseen. Voimala voi olla naapurustossa sekä ääni- että maisemahaitta, joten maston ja voimalan rakentaminen on helpointa haja-asutusalueella. Kotitarvekäyttöä varten rakennettava pientuulivoimala vaatii useimmissa kunnissa ainakin toimenpideluvan.

Joustava hybridijärjestelmä hyödyntää erilaisia energianlähteitä

Lämmityksen ohjausjärjestelmien kehittyminen on mahdollistanut entistä useammanlaisten energian- ja lämmönlähteiden yhdistämisen joustavaksi järjestelmäksi.

Hybridilämmityksessä voi käyttää yhtä aikaa tai vuorotellen useampaa lämmitysmuotoa. Kesällä esimerkiksi lämmin käyttövesi tuotetaan pääosin aurinkovaraajilla ja tarvittaessa apuna on lämpöpumppu. Talvella huippukuormia tasataan vaikkapa lämminvesivaraajaan yhdistetyllä takalla tai palokaasujen lämpöenergiaa hyödyntävällä lämmöntalteenottopiipulla.

Järjestelmän joustavuutta voi lisätä lämpöakkuna toimivan suuren vesivaraajan avulla. Suurissa lämpöakuissa vettä saattaa olla useita kuutioita, joten sen paikkaa on yleensä pohdittava jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa.

Lisää tietoja eri energianlähteiden hyödyntämisestä ja energiansäästöstä löytyy mm. seuraavilta sivustoilta:

Mika - Särkijärvi
Mika Särkijärvi Mika Särkijärvi on pitkän linjan viestintäalan ammattilainen, joka on onnistunut uppoutumaan niin työssä kuin vapaallakin veneilyyn, rakentamiseen, energia-alaan ja liikenteeseen liittyviin aiheisiin.
Rekkari.fi-palvelusta ajoneuvon tarkat tiedot Ohjeet turvalliseen
kaupankäyntiin
Nettikone.com
mobiililaitteissa