Toiminto ei ole käytössä, koska olet kieltänyt evästeiden käytön tähän tarkoitukseen. Muuta valintojasi evästeasetuksista.
Luettu 759  

Hyvillä työvaloilla turvaa ja tehokkuutta työhön

Hyvillä työvaloilla turvaa ja tehokkuutta työhön

Turvallinen ja sujuva työskentely edellyttää pimeänäkin aikana riittävää valaistusta työkohteessa.

Työkoneilla ja ajoneuvoilla työskennellään usein kohteissa, joissa kiinteää valaistusta ei ole tai se on riittämätön. Siksi työssä käytettävä kalusto on syytä varustaa asianmukaisilla työvaloilla.

Vuodenajoista syksy on Suomessa erityisen pimeää aikaa. Valoisa aika päivällä on lyhyt, ja lumeton, märkä maa tuntuu imevän itseensä kaiken valon. Vaikka maa saisi lumipeitteenkin, sydäntalvella luonnonvaloa on tarjolla vain niukasti. On siis turvauduttava keinovaloon.

Työvalojen kehitys on viime vuosina ottanut pitkiä harppauksia. Tämän vuosituhannen alkuvuosina autoihin ja koneisiin ruuvailtiin vielä halogeenipolttimoilla varustettuja valaisimia, kunnes ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuoliskolla kaasupurkaus- eli ksenontyövalot syttyivät valaisemaan pimeää tienoota. Melko suurikokoiset ja hintavatkin valaisimet tuntuivat muuttavan yön päiväksi halogeenivaloihin verrattuna.

Varsin pian tulivat kuitenkin markkinoille ledeillä toteutetut työvalot, ja moni käyttäjä siirtyikin suoraan halogeeneista ledeihin. Niiden päivänvalonkaltainen valo oli ksenonvalon kaltainen, ja kun heti alkuun led-valoja oli tarjolla monessa hinta- ja laatuluokassa, kynnys led-valoihin siirtymiseen oli alhainen. Vaikka tässäkin asiassa hinta ja laatu kulkevat käsi kädessä, antaa laaja valikoima mahdollisuuden käyttää edullista valaisinta siellä, missä vaatimattomampikin laatu riittää.

Valaistukseen liittyviä käsitteitä

Hyvillä työvaloilla turvaa ja tehokkuutta työhön

Valovirran yksikkö on lumen (lm). Se kertoo kuinka paljon valoa valaisin tuottaa kokonaisuudessaan. Se ei ota huomioon valaisimen muotoa. Asiaa voi verrata veden virtaamaan letkun suuttimesta; vesisuihkun muoto ei vaikuta siihen, miten paljon vettä letkusta tulee. Valaisimen sähköteho antaa vain viitteen valovirran määrästä, sillä eri lampputyypit tuottavat valoa toisistaan poikkeavilla hyötysuhteilla.

Kun valolähteen valovirtaa suunnataan heijastimen tai linssin avulla, vaikutetaan valon voimakkuuteen eli valovoimaan. Puhutaan myös valon intensiteetistä. Mitä suurempi valovoima on, sitä pidemmälle valo kantaa. Valovoiman yksikkö on kandela (cd). Se kertoo, kuinka paljon valonlähteestä tulee valoa tietyssä kulmassa. Hyvin kapeassa valokeilassa valon voimakkuus saattaa olla erittäin korkea, josta ääriesimerkkinä on laser.

Valaistusvoimakkuus ilmoitetaan lukseina (lx). Kappale on yhden luksin valaistuksessa, kun sille lankeaa neliömetrin pinta-alalle yhden lumenin valovirta. (lx = lm / m2).

Paljonko valoa tarvitaan?

Valaistusvoimakkuuden tarve riippuu siitä, miten tarkkaa työtä valossa on tarkoitus tehdä. Toisaalta tekijän näkötarkkuus vaikuttaa myös. Ikääntyneet ihmiset tarvitsevat huomattavasti enemmän valoa kuin nuoret. Näkötarkkuus on 60-vuotiailla keskimäärin puolet 20-vuotiaan näkötarkkuudesta. Työterveyslaitoksen asiantuntija Matti Leikaksen mukaan 60-vuotias voi tarvita 12-kertaisen valaistusvoimakkuuden saadakseen saman näkövaikutelman kuin 20-vuotias.

Kuun tuottama valaistusvoimakkuus on vain 0,25 luksia. Suositusten mukaan ulkona kulkureiteillä tulisi olla 10-20 luksia valaistusvoimakkuutta. Kirkkaana kesäpäivänä auringon valovoima voi olla jopa 100 000 luksia. Lukemiseen tarvittava valaistusvoimakkuus on 300–500 luksia, lapset ja nuoret kykenevät lukemaan ehkä vain 100 luksin valossa. Se, onko työkohteessa tarvetta nähdä lukea vai riittääkö vähäisempi valo, täytyy itse arvioida.

Valaistusvoimakkuus noudattaa käänteistä neliölakia. Se tarkoittaa, että sama valokeila valaisee kaksi kertaa kauempana olevalla pinnalla nelinkertaisen alueen. Koska valovirta pysyy samana, valaistusvoimakkuus pienenee neljännekseen etäisyyden kaksinkertaistuessa. Ilmiö selviää oheisesta grafiikasta.

Jos kohteeseen tarvitaan enemmän valoa, voidaan se työkoneissa ja ajoneuvoissa tehdä lisäämällä valovirtaa tehokkaammalla valaisimella tai lisäämällä valaisimia. Lisäämällä valovirtaa valaistavan alueen koosta ei tarvitse tinkiä.

Toinen mahdollisuus lisätä valaistusvoimakkuutta on viedä valaisin lähemmäs kohdetta. Tällöin valaistava alue pienenee vastaavasti. Tämän vaihtoehdon toteuttamiselle voi olla teknisiä rajoituksia.

Kolmas tapa on valokeilan kaventaminen. Useimmille ovat tuttuja led-taskulamput, joiden valokeilaa voi säätää, mutta työvaloissa tämä ominaisuus on vielä erittäin harvinainen, joskaan ei ennen kuulumaton. Tässäkin tapauksessa valaistava alue pienenee valaistusvoimakkuuden kasvaessa.

Valon väri

Valon väri ilmaistaan värilämpötilana, sen yksikkö on K (kelvin). Hehkulampun värilämpötila on noin 2 700 K ja halogeenilampun noin 3 000 K. Led- ja kaasupurkausvaloja voidaan valmistaa tuottamaan halutun väristä valoa, myös päivänvalon kaltaista valkoista valoa, jolloin varilämpötila on noin 5 000 K. Sitä korkeampi värilämpötila tarkoittaa valon muuttumista siniseksi.

Yliopistolehtori Paulo Pinho Aalto-yliopistosta kertoo, että valkoisella tai sinertävällä valolla on havaittu olevan virkistävä vaikutus. Sen sijaan keltainen tai punainen valo, joiden värilämpötila on alhainen, rauhoittavat ja saattavat aiheuttaa jopa uneliaisuutta. Työmaalla on parempi pysyä virkeänä, joten päivänvalonkaltainen valo on hyvä valinta.

Häikäisystä on haittaa

Liiallisen ja hallitsemattoman kirkkauden aiheuttama häikäisy on epätoivottu ilmiö työkohteen valaisussa. Häikäisy estää näkemästä kohdetta kunnolla tai pahimmillaan se voi sokaista. Valaistusvoimakkuutta säätämällä ja valon oikealla kohdentamisella häikäisystä voidaan päästä eroon. On hyvä muistaa, että työkohteessa tai sen läheisyydessä olevat ihmiset saattavat kärsiä häikäisystä, vaikka kuljettaja ei siitä kärsisikään.

Sumuisessa säässä keltaisen sävyinen valo vähentää heijastuksia ja häikäisyä. Siksi joihinkin työvaloihin on saatavana irrotettavia suodattimia, jotka muuttavat valon värin keltaiseksi.

Jos valaistavalla alueella on nopeasti liikkuvia kohteita, voi led-valaistus aiheuttaa stroboskooppi-ilmiön, joka johtuu siitä, että valaisimen led-elementteihin syötettävää virtaa katkotaan erittäin nopeasti käyttöiän lisäämiseksi. Ihmissilmä ei huomaa virtakatkoksia ja valo näyttää palavan yhtäjaksoisesti. Stroboskooppi-ilmiön seurauksena esimerkiksi sopivalla nopeudella pyörivä terä voi vaarallisesti led-valossa näyttää pysähtyneeltä.

Myös työvalojen sijoittelua kannattaa miettiä, jotta valoa saadaan sinne, mihin sitä tarvitaan. Työkoneen tai auton rakenteet eivät saisi aiheuttaa häiritseviä heijastuksia tai varjoja valokeilaan. Aina helpoin asennuspaikka ei ole käytön kannalta paras.

Säädöksiä ja vaatimuksia

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on viimeksi toukokuussa päivittänyt määräyksen, joka koskee erilaisten valaisimien ja heijastimien ominaisuuksia ja asentamista ajoneuvoihin. Määräyksen mukaan kuormausta, purkausta tai muuta käyttöä varten välttämättömät työ -ja apuvalaisimet ovat sallittuja muun muassa huoltoautoissa, N-luokan ajoneuvoissa (paketti- ja kuorma-autot), perävaunuissa, moottorityökoneissa ja traktoreissa. Käytännössä miltei kaikkiin ajoneuvoihin voi työvaloja asentaa tarpeelliseksi katsottu määrä, jos niille on perusteltu käyttötarve.

Johtava asiantuntija Otto Lahti Traficomista muistuttaa, että työvalojen on oltava EMC-hyväksyttyjä (Electromagnetic Compability), sillä häiritsevä sähkömagneettinen säteily voi pahimmillaan sekoittaa auton tai koneen herkät järjestelmät. Jos kelvottoman työvalon takia pitää kutsua huolto paikalle käynnistämään moottori tai häiriintyneen koneenohjauksen takia on kaivettu liian syvä kuoppa, on halvasta valaisimesta tullut äkkiä kallis. ECE R 10 -merkintä kertoo, että valaisimella on EMC-hyväksyntä.

Valaisimen valinta

Markkinoilla on varmasti satoja erilaisia työvaloksi sopivia valaisimia. Hintahaitari ulottuu muutaman euron hintaisesta valaisimesta jopa tuhansien eurojen hintaisiin led-paneelivalaisimiin. On mietittävä, minkälaisella budjetilla työvaloja on tarkoituksenmukaista hankkia.

Ehkä varmin tapa on kääntyä asiantuntevan työvalokauppiaan puoleen, ja esittää hänelle tarve ja summa, jonka on valmis valaistukseen käyttämään. Kauppiaalla on yleensä hyvää, kokemusperäistä tietoa siitä, minkälaisella valaisinpaketilla työmaalle loihditaan kustannustehokkaasti riittävästi oikeanlaista valoa

Jussi - Mikkola
Jussi Mikkola on Konepörssi-lehden toimituspäällikkö, joka on työskennellyt erilaisissa tehtävissä liikenteen ja kuljetusten parissa lähes 30 vuoden ajan. Uusi teknologia kiinnostaa siinä missä perinteet ja alan historiakin.
Rekkari.fi-palvelusta ajoneuvon tarkat tiedot Ohjeet turvalliseen
kaupankäyntiin
Nettikone.com
mobiililaitteissa

Uutiset

  • 04.12.2020
    Yrityksille 800 miljoonan euron tappiot energiaturpeen alasajosta  
  • 04.12.2020
    Cat® 325 NextGen – Huippuvarusteltuna suosittuun kokoluokkaan  
  • 03.12.2020
    Sandvikin VSI-murskain tarjoaa tuottavaa jälkimurskausta  
  • 03.12.2020
    Uuden sukupolven ympäripyöriviä kurottajia Bobcatilta  
  • 03.12.2020
    Konepörssi 12/2020 on ilmestynyt