Luettu 2 347  

Hevosia vai poneja? Hevosvoimien mittaamisen eri standardit

Hevosia vai poneja? Hevosvoimien mittaamisen eri standardit
  •  
  •  
  •  

Brutto vai netto? DIN-, ISO- vai SAE -hevosvoimia? Lisäteholla vai ilman? Pyöriltä, tapista vai kampiakselin päästä. Hevosvoimien eri mittaustavat.

Tuntuuko siltä, että työkoneiden hevosvoimat ovat muuttuneet vuosikymmenten varrella ponivoimiksi? Syynä voi olla nostalgia, mutta osasyynä voivat olla myös muuttuneet hevosvoimien mittaustavat. Lisäksi koneissa lisääntynyt hydrauliikka ja sähköiset toiminnot vievät entistä suuremman osan moottorin tuottamasta tehosta.

Työkoneiden kuten traktoreiden ja maanrakennuskoneiden tehot ilmoitetaan nykyisin yleensä ISO 14396 -standardin mukaan. ISO 14396 -hevosvoimia mitatessa moottorissa on kiinni äänenvaimennin ja ilmansuodatin, mutta ei esimerkiksi laturia, jäähdytyspuhallinta tai öljypumppua. ISO 14396 -teho on tyypillisesti noin kymmenen prosenttia suurempi kuin esimerkiksi DIN 70020 -nettoteho. Maanrakennuskoneissa esiintyy nettotehona usein ISO 9249 yhdessä bruttoteho ISO 14396:n kanssa.

DIN 70020-standardin mukaan moottorissa on kytkettynä laturi, öljypumppu ja viskotuuletin osateholla. Tämä vastaa aika lähelle moottorin todellisuudessa antamaa tehoa, mutta toki tässäkään mittauksessa ei ole mukana esimerkiksi hydraulipumppua tai ilmastointilaitetta.

ECE R24 -hevosvoimia mitatessa ero DIN 70020:een verrattuna on lähinnä tuulettimessa. ECE R24 -hevosvoimat ovat reilut viisi prosenttia suuremmat kuin DIN 70020 -teholla. DIN 70020-, ISO 9249- ja ECE R24 -hevosvoimia kutsutaan usein nettotehoiksi.

Amerikkalaislähtöiset SAE J1995 -bruttotehot ovat kaikkein anteliampia. Tällöin moottorissa ei ole kiinni mitään lisälaitteita, ilmansuodatinta eikä äänenvaimenninta. Nettotehoihin verrattuna eroa on helposti yli 12 prosenttia.

Lisäksi varsinkin henkilöautojen moottoritehoja on vuosikymmenten varrella mitattu esimerkiksi japanilaisen JIS- ja italialaisen CUNA -standardin mukaan. Yllä normien erot on kuvattu vain pääpiirteissään, todellisuudessa normeissa on lukemattomia eroja esimerkiksi lämpötilojen ja ilmanpaineiden suhteen.

Nimellisteho vai maksimiteho, lisäteholla vai ilman

Konemyyjien esitteitä ja nettisivuja lukiessa kannattaa myös olla tarkkana puhutaanko nimellistehosta vai maksimitehosta. Maksimikierroksilla saavutettava nimellisteho voi olla selvästi alhaisempi kuin alemmilla kierroksilla saavutettava maksimiteho. Kannattaa siis vilkaista myös moottorin vääntökäyrää, jos sellainen on saatavilla.

Myös erilaiset lisätehot sotkevat pakkaa, etenkin traktoreissa. Valtra lanseerasi ulosottoakselin Sigma Power -lisätehon jo 1990-luvulla ja sen jälkeen muut traktorinvalmistajat ovat tulleet perässä. Traktoreissa moottori voi antaa lisätehoa esimerkiksi, kun nopeus on tarpeeksi suuri, osa tehosta tarvitaan ulosottoakselilla tai hydrauliikka kuluttaa paljon tehoa. Kun tarpeeksi iso osa moottorin tuottamasta tehosta menee muualle kuin vaihteiston läpi, uskaltaa moottorin tehoja nostaa hetkellisesti voimansiirron kärsimättä. Teho lisäteholla voi olla helposti 20 prosenttia korkeampi kuin ilman lisätehoa. Lisätehojen myötä traktorille voidaan ilmoittaa jopa neljä erilaista tehoa.

Tapista vai renkailta?

OECD-voimanottoteho eli tappiteho on melko lahjomaton mittari traktorin tehoille. Se mitataan tavallisen sarjatuotantotraktorin voimanulosottoakselista tarkkaan määrätyissä olosuhteissa. Tappiteho on perinteisesti ollut amerikkalainen tapa mitata hevosvoimia ja joskus puhutaankin Nebraskan hevosvoimista mittauslaitoksen mukaan. Virallisia OECD-mittauksia tehdään nykyisin melko harvoin, mutta epävirallisia tappitehon mittaajia löytyy toki useita ympäri Suomea.

Hevosvoimien mittaaminen renkailta on toinen tapa mitata vetotehoa käytännössä. Tämä mittaus tehdään yleensä jarruvaunun avulla ja olosuhteet sekä renkaat vaikuttavat huomattavasti tuloksiin.

Hevosvoimia vai kilowatteja?

Itse asiassa SI-järjestelmän mukaan ei enää pitäisi puhua hevosvoimista, vaan kilowateista, mutta eihän ihmisten puheenparsi tottele mitään standardeja. Kone-esitteissä ja muissa virallisissa materiaaleissa kuitenkin esiintyy usein myös – tai ainoastaan – kilowatteja. Yksi kilowatti on 1,36 hevosvoimaa. Jos ihan tarkkoja ollaan, niin yhdysvaltalaiset ja brittiläiset hevosvoimat eroavat hieman Manner-Euroopan hevosvoimista.

Mutta vastaako hevosvoima edes hevosen voimaa? Ei oikeastaan. Skotlantilainen James Watt tosin määritteli hevosvoiman vertaamalla sitä hevosen keskimääräiseen tehoon kahdeksan tunnin työpäivän aikana. Lyhyessä kiskaisussa hevonen tuottaa yli 20 hevosvoiman tehon ja ihminenkin reilusti yli kolmen hevosvoiman verran.

Virallisesti hevosvoima vastaa voimaa, jolla voi nostaa 75 kiloa metrin verran sekunnissa.

Tommi - Pitenius
Tommi Pitenius on raskaista koneista kiinnostunut kirjoittaja ja viestintäkonsultti. Traktorit ja maatalouskoneet ovat erityisen lähellä sydäntä, mutta myös metsä-, maansiirto- ja kuljetuskalusto sekä niihin liittyvät varusteet kiinnostavat. Harva kollega ymmärtää Tommin intohimoa kytkentälaitteita ja pakokaasujärjestelmiä kohtaan.
Rekkari.fi-palvelusta ajoneuvon tarkat tiedot Ohjeet turvalliseen
kaupankäyntiin
Nettikone.com
mobiililaitteissa