Puun katkaisu voidaan toteuttaa klapikoneessa joko ketjusahalla tai sirkkelillä. Vaikka ketjukatkasu on yleisemmin käytetty valinta, molemmilla ratkaisuilla on omat kannattajakuntansa ja hyvät puolensa. Katkaisua on pohdittu perusteellisesti klapikoneita yli 50 vuotta valmistaneessa Palaxissa, jonka tuoteperheestä löytyy esimerkkejä molemmista vaihtoehdoista. Toimitusjohtaja Pekka Himanka näkee ketjusahan etuina edullisemman hinnan sekä kyvykkyyden katkoa hivenen paksumpaa puuta kuin hinnaltaan vastaava sirkkeli. Ero ei tosin ole kovin suuri.
-Noin 10.000 euron hintaluokasta löytyvä ketjusahakone katkoo läpimitaltaan 36 cm:n runkoa, vastaava sirkkeli noin 30 -senttistä.
Sirkkelin etuja ovat Himangan mukaan kapeampi sahaus, joka haaskaa vähemmän puuta sahanpuruksi, nopeampi katkaisu ja varsin merkittävänä tekijänä huoltovapaus. Kovametallista valmistettu katkaisuterä pelittää normikäytössä jopa kymmenisen vuotta ilman teroituksen tarvetta.
-Sirkkeliversio sopiikiin usein käyttäjille, jotka käyttävät konetta paljon ja tekevät ehkä klapeja myös myyntiin.
Ammattilaisten osuus kasvussa
Tämäntapaisia asiakkaita onkin näkynyt Palaxin tiskillä entistä enemmän.
Suurin osa suomalaisista asiakkaista on tosin edelleen maatiloja, ok-asukkaita ja mökkiläisiä, jotka tekevät klapia omaan käyttöönsä, usein omasta metsästä kerätystä puusta. Polttopuun tarve ja koneen käyttöaste on suhteellisen vähäinen eikä investoinnista haluta tarpeettoman raskasta.
Entistä useammin klapikoneen ostaa kuitenkin yrittäjä, joka myy polttopuuta muille. Tällainen asiakas käyttää usein konettaan ympäri vuoden ja yltää usein yli tuhannen kuution vuosituotantoon. Muutoksen taustalla Himanka näkee kaupungistumisen. Polttopuun käyttäjä on yhä useammin kaupunkilainen, joka tarvitsee puuta esimerkiksi mökkisaunan tai kylpytynnyrin lämmitykseen.
-Tällaisilla polttopuun tarvitsijoilla ei ole monessa tapauksessa edes mahdollisuutta tehdä ja kuivattaa itse polttopuuta. Tämä on ostettava valmiina alan yrittäjiltä.
Keski-euroopan polttopuu järeää tavaraa
Iso osa Palaxin markkinoista on ulkomailla, missä klapeina poltettavaa puuta käytetään enemmän mitä Suomessa usein kuvitellaan. Etenkin vuoristoisilla seuduilla tätä kuluu paljon lämmitykseen minkä lisäksi puuta polttavilla uuneilla on edelleen vahva rooli ruuanlaitossa.
-Esimerkiksi Italiassa ”oikeat” pizzauunit on aina kuumennettu puuta polttamalla eikä perinteestä olla mitenkään luopumassa.
Klapikoneita myydään myös Venäjälle, missä puusta tehdään esimerkiksi hiiltä.
-Hiili jatkaa matkaansa aina Intiaan asti, missä tämä käytetään liesien polttoaineena.
-Siperiassa riittää koivua ja hinta on edullista.
Keski-Euroopan markkinoilla klapikoneitten on usein käsiteltävä paljon järeämpää runkoa kuin Suomessa. Meillä polttopuu tehdään perinteisesti harvennusten yhteydessä saatavasta puusta, jolloin tukin läpimitta sopiikin hyvin polttopuun tekemiseen. Runkopaksuuden ollessa suunnilleen 20 - 30 cm tukki on vielä kevyt käsitellä ja halkaisussa syntyvät klapit polttoon sopivia.
Muualla polttoon menevä puu saadaan usein muista lähteistä kuin harvennushakkuissa. Esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja USA:ssa tämä on pitkälti tavaraa, joka on raakattu pois puutavaran sahauksesta runkojen oksaisuuden tai muiden virheiden takia. Rungot eivät näin ole mitään pienpuuta vaan monessa tapauksessa todella järeää kapulaa.
Tämä näkyy tietysti myös klapikoneiden mitoituksissa sekä hinnoissa. Viimeksimainittu takaakin sen, että koneet päätyvät harvemmin mihinkään mökkikäyttöön.
-Järeimmät koneet pystyvät katkomaan ja halkomaan läpimitaltaan 55 cm:n kovaa ja oksaista lehtipuutukkia.
-Hinta on 20.000 - 80.000 euron haarukassa.
Teoria ja käytäntö
Palaxissa on suunniteltu ja rakennettu järeydeltään hyvin erilaisia klapikoneita ja hydraulihalkojia erilaisten käyttäjien tarpeisiin. Suunnittelua kuitenkin ohjaa kaikissa kokokluokissa sama periaate. Koneista pyritään tekemään mahdollisimman yksinkertaisia ja varmatoimisia.
Himanka kertoo, että yksinkertaisuuden ja varmatoimisuuden kauneutta on jouduttu oppimaan myös epäonnistuneiden kokeilujen kautta. Teknologian kehittelyssä moni idea voi olla periaatteessa erinomainen ja laite toimia hyvin lämpimässä hallissa. Tilanne on kuitenkin toinen todellisessa peruskäytössä, missä luonto tekee asiat parhaansa mukaan hankaliksi. Kone käynnistetään usein pitkän seisonta-ajan jälkeen, jonka jälkeen klapia pitäisi syntyä usein jäisistä, lumisista ja jäätyneen purun kuorruttamista rungoista. Rungot ovat usein oksaisia ja näiden muoto kaukana sähkötolpasta minkä lisäksi kuvaan voi kuulua kova pakkanen ja sateet kaikissa eri olomuodoissa.
-Sen olemmekin oppineet, että kaikki on kokeiltava ja testattava todellisessa käyttötilanteessa, missä maailma näyttää usein perin erilaisilta kuin cad -suunnitteluohjelmassa. Yksinkertaisuuden ja varmatoimisuuden takia ohjauksessa turvaudutaan mahdollisuuksien mukaan mieluummin hydrauliventtiileihin kuin sähköisiin toimilaitteisiin.
-Ohjaus ja automaatio yritetään pitää mahdollisimman simppelinä minkä takia moni malli on täyshydraulinen.
Periaatetta noudatetaan myös kuljettimien suunnittelussa. Himanka kertoo kokeiluista, joissa kuljetin toteutettiin mattoratkaisuna. Kevyt mattokuljetin on periaatteessa hyvä idea, mutta käytännössä tämä ei toiminut halutulla tavalla.
-Talven lumisilla ja kylmillä keleillä kuljetin ei jaksanut vetää klapeja vaan suti tyhjää, minkä jälkeen nämä korvattiin varmatoimisiksi osottautuneilla ketjukuljettimilla.
Oma osuutensa toimintavarmuuteen on myös materiaaleilla ja näiden vahvuuksilla. Himanka neuvookin klapikoneen ostajaa vertailemaan myös koneiden painoja. Keveys on kätevää mutta ei välttämättä hyvä merkki raskasta työtä tekevän koneen laadusta.
-Yksinkertaisenkin laitteen käyttökelpoisuutta voi leikata se, jos materiaaleissa säästetään väärissä paikoissa.
Halkaisuliike vain tarvittavan mittainen
Yrityksellä on Himangan mukaan kymmenisen omaa patenttia, joista hän nostaa esiin halkaisusylinterin ohjaukseen liittyvän innovaation.
Monissa tapauksissa kone tekee halkaisussa vakiomittaisen 60 cm:n liikkeen halkaistavan kappaleen pituudesta riippumatta. Patentoidun keksinnön myötä koneen perän asento mukautuu sahauspituuteen, minkä takia halkaisuterä ohjautuu puun pituuden mukaan oikeaan kohtaan.
-Halkaisuun tarvittava liike on tällöin juuri sen pituinen, mitä tarvitaan. Ei aina täyttä 60 cm:ä. Uusina suunnitelmina Himanka kertoo uudesta mallista, joka on tulossa 40 cm:n kokoluokkaan. Kehityspanoksia ollaan laittamassa myös jyrmympiin malleihin.
-Tulossa on uusia malleja 50 cm:n ja tätä järeämpäänkin kokoluokkaan.
