Tänä vuonna kaasukäyttöisten kuorma-autojen osuus ensirekisteröinneistä on vain lisääntynyt. Paineistettua kaasua käyttäviä malleja on perinteisesti pidetty lyhyiden matkojen kuljetuksiin soveliaina, mutta voi sellaisella kaukoliikennettäkin harjoittaa. Sen osoittaa nyt koeajettu Scania R 460 CNG.
Erityisesti viime ja tämän vuoden aikana kaasukuorma-autojen määrä autokannassa on kasvanut aiempaa voimakkaammin. Autoalan tiedotuskeskuksen julkaisemien tilastojen mukaan tämän vuoden aikana marraskuun alkuun mennessä viisi prosenttia ensirekisteröidyistä kuorma-autoista on ollut kaasukäyttöisiä. Marraskuun alussa Suomessa oli tilastojen mukaan liikenteessä 746 kaasukäyttöistä kuorma-autoa.
Liikenteessä käytettävä kaasu on tällä hetkellä käytännössä aina biokaasua, eli eloperäisestä raaka-aineesta valmistettua metaania. Kotimaisista jäteraaka-aineista valmistetun biokaasun käytöstä aiheutuu liikennekäytössä lähes 90 prosenttia vähemmän päästöjä kuin fossiilisesta dieselistä.
Tehokkain Scanian kaasumalli
Scania kertoi jo kaksi vuotta sitten tuovansa markkinoille tehokkaammat versiot 13-litraisesta kaasumoottoristaan. Aiemmin tehokkain oli 410-hevosvoimainen, nyt myynnissä ovat 420- ja 460-hevosvoimaiset vaihtoehdot, joista jälkimmäinen oli koeajettavana. Viisisylinterisistä yhdeksänlitraisista kaasumoottoreista Scanialla on tarjolla niin ikään kaksi vaihtoehtoa, 280- ja 340-hevosvoimaiset.
Iskutilavuudeltaan tarkkaan ottaen 12,74-litrainen kaasumoottori perustuu Scanian edellisen sukupolven 13-litraiseen dieselmoottoriin. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että sylinterikannet ovat erilliset ja nokka-akseli on lohkossa. Scanian kaasumoottori toimii Otto-periaatteella, eli polttoaineena käytettävä kaasu sytytetään sytytystulpan tuottamalla kipinällä. Pakokaasujen puhdistus hoidetaan pakokaasujen takaisinkierrätyksellä ja kolmitoimikatalysaattorilla.
Koeajetun auton kaasumoottorin suurin teho on 460 hevosvoimaa (338 kW) 1 900 kierroksella minuutissa. Vääntömomenttia on enimmillään 2 300 Nm kierroslukualueella 1 000–1 300 r/min. Saman tehoisessa uuden sukupolven dieselmoottorissa suurin vääntömomentti on 200 Nm enemmän, ja se on käytettävissä hieman laajemmalla käyntinopeusalueella.
Vaihteistoksi autoon oli valittu G25CM, joka on Scanian uuden polven vaihteistojen niin sanotusti kevein versio tällä hetkellä. Scanian G-sarjan vaihteistojen peruutusvaihteen toteutus planeettavaihteella on tavanomaisesta poikkeava ja mahdollistaen vaihteen vaihtamisen myös peruutettaessa. Joissakin ajotehtävissä ominaisuudesta voi olla paljonkin hyötyä.
Aina taivas ei ole pilvetön
Koeajossa olleen puoliperävaunuyhdistelmän vetoautona oli täysilmajousitettu Scania R 460 A6x2NB akseliväliltään 3 950 mm. Perävaununa oli sivuaukeavalla korilla varustettu ja painokuormalla kuormattu neliakselinen VAK PV-4-48, jonka pituudeksi on rekisteritietoihin merkitty 15,5 metriä. Auton näytön mukaan yhdistelmän kokonaispaino oli hieman vajaa 43 tonnia.
Tälle painolle suorituskyky riittää hyvin, ja varmasti tehtaan asettaman suurimman teknisesti sallitun 60 tonnin yhdistelmäpainonkin kanssa matka taittuu hyvin.
Helsingistä Seinäjoelle suuntautunut koeajo tehtiin marraskuun lopulla, myrskystään historian kirjoihin jäävänä Jarin päivänä. Heti ensimetreistä oli selvää, että vallinneessa kelissä eivät polttoaineen kulutuslukemat tulisi olemaan ennätysalhaisia. Prioriteettina oli varmistaa turvallinen eteneminen.
Sankassa räntäsateessa matka ehti edetä vain muutaman kilometrin verran, kunnes mittaristonäyttöön tuli ilmoitus kuljettajan avustinjärjestelmien osittaisesta kytkeytymisestä pois päältä. Arvatenkin syynä oli loskakerroksen kertyminen tutka-antureiden päälle. Niin olisi käynyt millä hyvänsä autolla, joten missään nimessä kyse ei ollut auton ominaisuudesta tai viasta.
Maaston tunteva vakionopeussäädin oli pois pelistä, joten ajo tapahtui perinteisesti kaasupolkimella nopeutta säädellen, kunnes matkan puolivälissä pidetyllä tauolla auton keulasta poistettiin siihen mennessä jo jäätymään ehtineet loskat tutkan ja kaukovalojen kohdilta pois. Tämän jälkeen avustimet taas toimivat, mutta olosuhteiden takia vakionopeussäädintä ei voinut lyhyitä jaksoja enempää käyttää.
Perillä kulutuslukemat kertoivat karua kieltään vallinneista olosuhteista. Taukoamaton lumi- tai räntäsade sekä ajoittain myrskylukemissa puhaltanut sivuvastainen tuuli tarkoittivat, että keskikulutus 368 kilometrin matkalla oli 37,2 kg/100 km. Normaalilla kelillä lukema olisi ollut lähempänä arvoa 30 kg/100 km.
Koeajoautossa on 118-litraisia kaasusäiliöitä neljä kummallakin puolella autoa akselivälillä. Lisäksi ohjaamon takana on kaksi vain puoliperävaunun vetoautoihin saatavissa olevaa 235-litraista lisäsäiliötä. Yhteistilavuutta on 1 414 litraa, mikä tarkoittaa, että kaasua saadaan matkaan 254,4 kg. Koeajon aikaisella kulutuksellakin toimintamatkaa on aivan kelvollisesti yli 600 km, joten yhdellä tankkauksella ajaa käytännössä yhden työvuoron ajot kaukoliikenteessäkin.
Digitaalinen kojetaulu Smart Dash
Kesästä alkaen uudet Scania on varustettu digitaalisella Smart Dash -nimen saaneella kojetaululla. Se koostuu mittaristonäytöstä ja keskinäytöstä (SID). Smart Dashin käyttöönoton taustalla on uuden eurooppalaisen turvallisuusasetuksen vuoksi Scanialla toteutettu sähköjärjestelmän uudistus, jonka myötä myös kyberturvallisuus täyttää asetuksen vaatimukset.
Mittaristonäyttö on selkeä, ja siinä käytetyt värit ovat miellyttävän rauhallisia. Näytön tietojen selaaminen noudattaa pitkälle samaa logiikkaa kuin tähänkin saakka vuonna 2016 esitellyssä Scania-mallistossa.
Katkaisijoita on kojetaulussa edelleen, mutta paljon toimintoja on siirretty keskinäyttöön. Lämmityslaitteen, sisävalaistuksen, navigaattorin, ilmajousituksen, puhelimen ja audiolaitteiden käyttö tapahtuu pääosin kosketusnäytöllä. Joillekin toiminnoille on painike näytön alalaidassa tai niitä voi käyttää muuten, kuten ilmajousitusta tutusta kauko-ohjaimestaan.
Valitettavasti on todettava, että kuulopuheet Smart Dashin huonosta toimivuudesta osoittautuivat paikkansapitäviksi. Esimerkiksi sisävalaistuksen ohjaus ei aluksi – eli silloin, kun valaistusta yleensä tarvitaan – ottanut toimiakseen, eikä mistään löytynyt asetusta, jolla peilien lämmityksen olisi ajastuksen sijaan saanut pysymään koko ajan päällä. Matkapuhelimen yhdistämisessä oli tavallista enemmän haasteita, ja lopulta kesken ajon maantienopeudessa koko kojetaulu pimeni täysin vain käynnistyäkseen vähitellen uudelleen. Onneksi pimeneminen rajoittui kojetauluun, ja auto toimi muuten.
Toimiessaan kosketusnäyttö on selkeä, mutta yleensäkin toimintojen vieminen useamman näppäilyn taakse valikoihin ei välttämättä ole hyvä asia. Perinteisen painikkeen löytää kojetaulusta tunnustelemalla ja sitä voi käyttää siirtämättä katsetta pois liikenteen seuraamisesta.
Ympäristöystävällinen vaihtoehto
Näinä aikoina, kun päästöjen vähentäminen on kaikkialla puheena, biokaasu on hyvä ratkaisu moneen käyttökohteeseen. Paineistettu biokaasu (CBG) on harkinnanarvoinen vaihtoehto käyttövoimaksi, sillä se on ympäristöystävällistä, eikä kovakaan pakkanen aiheuta kipinäsytytteisessä moottorissa polttoaineongelmia. Isoilla säiliöillä se sopii myös kaukoliikenteeseen, ja pienemmilläkin säiliöillä pärjää, sillä paineistetun kaasun tankkausverkosto on melko kattava.
