Vaikka Scania esitteli koko V8-mallistoon uudet teholukemat, voimakkain versio on puhuttanut eniten. Koeajolla kävi selväksi, että Scanialla on kääritty suuri määrä voimaa helposti hallittavaan pakettiin, jonka tunnistaa myös äänestä.
Kuorma-automaailmassa on muutamia asioita, jotka ovat muodostuneet alan ihmisille tunnetuiksi käsitteiksi. Ei niin, että kaikki vannoisivat sen nimeen, mutta valtaosa sen tietää. Yksi tällainen asia on Scanian V8-moottori. Nyt se on jälleen uudistunut.
Vuonna 1969 esitellystä ensimmäisestä V8-moottorista on kuljettu pitkä matka, ja viimeisimmällä versiolla on yhteistä alkuperäiseen vain sylinterien lukumäärän ja sylinteriryhmien välisen kulman verran. Myös Scanian ensimmäisen V8-moottorin venttiilikopan muoto elää nykyisessä V8-logossa.
51 vuodessa on Scanian V8-moottorin iskutilavuus kasvanut runsaat kaksi litraa. Huipputehoa on yli kaksinkertaisesti ja vääntömomenttia melkein kolminkertainen määrä ensimmäiseen versioon verrattuna. Puolessa vuosisadassa kehitys on kulkenut pitkästi eteenpäin.
Useita pieniä parannuksia
Scania on jälleen onnistunut parantamaan moottoreidensa polttoainetaloutta. Scanian V8-moottoreista vastaavan pääinsinööri Göran Lindhin mukaan mitään suurta loikkaa ei ole tehty, vaan olemassa olevaan on parannettu ja hyödynnetty uusinta tekniikkaa. Muun muassa moottorinohjausjärjestelmässä on uudistunut ohjelmisto, joka kykenee entistä tarkemmin laskemaan tarvittavan polttoaineen määrän.
Kaikissa V8-moottoreissa on otettu käyttöön kaksivaiheinen AdBlue-ruiskutus, mikä parantaa typen oksidien neutralointia kevyessä kuormituksessa. Sen seurauksena on voitu parantaa myös polttoainetaloutta. Uudenlaisen moottoriöljyn ja kitkaa pienentävien materiaalien käytöllä on myös vaikutuksensa kulutuksen pienentymiseen.
Koeajettavana olleen auton 770-hevosvoimainen (566 kW) moottori korvaa aiemman 730-hevosvoimaisen, ja eroaa edeltäjäänsä vähemmän pienitehoisemmista sisaristaan. Nyt Scanian kaikki V8-moottorit toimivat ilman pakokaasujen takaisinkierrätysjärjestelmää ja niiden turboahdin on geometrialtaan kiinteä. 770-hevosvoimaisessa versiossa ahdin on kuulalaakeroitu. Muutokset ovat keventäneet voimakkainta moottoria 75 kilogrammaa.
Koeajossa ollut Scania 770 S on Laurellin hakekorilla varustettu asiakasauto, jonka vetokitaan oli kytkettynä Limetecin valmistama kuusiakselinen, sivuaukeavalla korilla varustettu perävaunu. Kokonaispainoa yhdistelmällä oli noin 72 tonnia eli hieman alle sallitun 74 tonnin.
Ensimmäiset kilometrit, aina ensimmäiseen ylämäkeen saakka, sujuivat kuten millä hyvänsä uudella Scanialla. Hallintalaitteet ovat tutuilla paikoillaan ja sikäli ajatuksella suunniteltu, että Scanian rattiin on suhteellisen helppo tulla myös ensimmäistä kertaa.
Voimaa on, se on selvää
Jokaisen alamäen jälkeen tulee ennemmin tai myöhemmin ylämäki. Kun kulkuvastus kovenee, alkaa voima puhua. Ei kovalla äänellä, mutta selkeällä södertäljeläisellä murteella, jonka saavat aikaan uudistetut pakosarjat.
Kun koeajossa oli Scanian malliston voimakkain versio, oli lupa unohtaa hetkeksi polttoainetalous ja kokeilla suorituskykyä. Siispä vaihteistosta suorituskykyä painottava ohjelma käyttöön, käännös kärkikolmion takaa seututielle heti alkavaan reiluun ylämäkeen ja oikea jalka raskaasti kaasupolkimen päälle. Ilman ajanottoakin tai suoraa vertailua toiseen autoon, suorituskyvyn voi todeta Scaniassa olevan vakuuttava.
Alkumatka mennään enimmillään 770 hevosvoiman turvin moottorin käydessä lähellä huipputehon kierroslukua 1 800 r/min. Kun nopeuden kasvaessa ylivaihteella ja hidastimella varustettu GRSO 926 R Opticruise -vaihteisto pääsee käyttämään kolmea suurinta välitystä, on koko 3 700 newtonmetrin vääntömomentti käytettävissä. Voimansiirron suojaamiseksi pienemmillä vaihteilla vääntömomenttia on rajoitettu.
Leppoisa ja voimakas
Scania 770 S on leppoisa matkakumppani ja miellyttävä työpaikka. Voimaa on paljon, mutta sitä on käytettävä viisaasti. Voimavarojen tarpeettoman ahkera käyttäminen saattaa jälkeenpäin muistua mieleen polttoainelaskua maksaessa.
Suomessa käytössä olevilla kokonaispainoilla perusteltuja käyttökohteita 770 hevosvoimaiselle Scanialle varmasti on olemassa. Mäkisissä maastoissa suurimmilla sallituilla kokonaispainoilla ajettaessa, ja vaikkapa erikoiskuljetuksissa, se on auto paikallaan. Suomen suhteellisen tasaisille moottoriteille sopivat pienempitehoiset versiot ehkä sittenkin paremmin.
