Traktoreiden painon kasvu on saanut monet miettimään peltomaan tiivistymisen riskiä. Tiivistymisen haitallisuus ei ole mikään uutinen, asia on hyvin sekä viljelijöiden että tutkijoiden tiedossa. Raskas kone yhdistettynä liian koviin ja kosketuspinta-alaltaan pieniin renkaisiin johtaa maan rakeisuuden ja huokoisuuden vähenemiseen. Tiivistyneessä peltomaassa kasvien juuret voivat kärsiä hapenpuutteesta minkä lisäksi kova maa voi haitata juurien kasvua.
Tässäkin asiassa vahinkojen tekeminen on paljon helpompaa ja nopeampaa kuin tilanteen korjaaminen; vääränlaisilla viljelytekniikoilla ja koneiden käytöllä tiivistyminen tapahtuu etenkin märällä kelillä nopeasti, toipuminen on parhaimmillaankin hidasta. Asiaa on pohtinut myös Masey Fergusonin myyntipäällikkö Jarno-Matti Hakamäki Turun konekeskuksesta. Konekannan järeytyminen on näkynyt selvästi hänenkin tiskillään. Hakamäki kertoo traktorien keskitehon nouseen kolmen viimeisen vuoden kuluessa noin 40 %. Paljon on siis tapahtunut yllättävän lyhyessä ajassa.
Turun konekeskuksen myydyin MF -malli on MF 7726, jonka maksimiteho on 280 hv. Rautaa liikuttaa kuusisylinterinen, 7,4 litranen AGCO Power. Koneen laivauspaino täysin riisuttuna on noin yhdeksän tonnia, täysi varustelu tuplaa työpainon 16 tonniin. Hakamäki on samalla havainnut traktorimarkkinan jakautumisen selkeämmin kahteen eri puoliskoon. Asiakas haluaa entistä useammin 150 hv:n tai tätä järeämmän koneen tai paljon pienemmän ”pihatraktorin”. Keskitehoisia koneita kysytään yhä harvemmin. Hakamäki selittää keskiraskaan sarjan hyytymistä osin tilojen kehityksellä. Tilojen lukumäärä vähenee ja koko suurenee, minkä takia entistä useammalla tilalla tarvitaan entistä kovempaa suorituskykykä. Tämä näkyy selvästi jos traktorikauppaa katsotaan tehon myynnin näkökulmasta.
-Vielä vuonna -07 vuosittain myytiin yli 4000 konetta, nyt noin puolet tästä.
-Samalla kuitenkin myytyjen hevosvoimien määrä on pysynyt samana.
Kehitystä selittää jossain määrin sekin, että moottoriteknologian kehittymisen ansiosta jyrmyihköihin tehoihin päästään nyt kevyemmilläkin koneilla.
-150 ja 200 hv:n traktoreihin tarvittiin ennen kuuden sylinterin moottori, nyt näihin tehoihin päästään myös nelisylinterisillä koneilla. Toinen mielenkiintoinen havainto on spesiaalikoneiden kysynnän väheneminen. Maatiloilla tehtävät muokkaamiset, lastaukset, kylvöt, levitykset ym. tehdään entistä useammin traktoriin suoraan liitetyillä toimilaitteilla, yhä harvemmin erikseen käytettävillä erikoiskoneilla. Myös työleveydet ovat nousseet.
-Esimerkiksi leikkuuleveydet olivat ennen 4,5 metriä, nyt myytävissä laitteissa usein kuusi metriä.
Traktorista on toisin sanoen tullut tiloille monitoimityökalu, josta haetaan terää joka lähtöön. Sekä keveisiin että raskaisiin töihin.
Renkaat avuksi painonhallintaan
Traktorin työpainon vähentäminen maan tiivistymisen välttämiseksi on taitolaji, johon ei Hakamäen mukaan löydy mitään yleispätevää vippaskonstia. Koneiden yksioikoinen keventäminen ei ole välttämättä ratkaisu koska monessa työtehtävässä painoa myös tarvitaan. Tätä varten painoa on usein varta vasten lisättävä taka- tai etuakselille tehtävästä riippuen. Avainasemassa maan tiivistymisen välttämisessä ovat Hakamäen mielestä renkaat sekä viljelykäytännöt. Renkaissa nähty kehitys onkin hänen mukaansa auttanut kesyttämään koneiden ”painonhallintaongelmaa”.
-Nelisylinteriseenkin traktoriin saadaan nyt 42 tuumaiset takarenkaat, ennen näillä oli leveyttä 34 tuumaa.
Nykyisiä VF -renkaita voidaan samalla ajaa pienemmillä rengaspaineilla, mikä lisää kantavaa kosketuspinta-alaa ja vähentää näin maahan kohdistuvaa painetta.
-Löysärunkoisilla renkailla maata vasten saadaan yksi ylimääräinen ripapari, mikä nostaa heti kantavaa pinta-alaa 25 %.
Viljelykäytäntöjä ajatellen tiivistymistä on mahdollista välttää esimerkiksi ajouria mahdollisuuksien mukaan vaihtamalla. Toimilaitteiden levenemisestä on samalla se hyöty, että pellon pintaan syntyy vähemmän pyörien tekemiä uria.
Monsterit rajan takaa
Peltomaan tiivistymistä tullaan silti pohtimaan Hakamäen mukaan myös tulevaisuudessa. Ilmiön kanssa on jouduttu kamppailemaan paljon Keski-Euroopassa, missä traktorikannan järeytyminen on vielä askeleen edellä Suomea. Jyrmyimmät maatalousmonsterit eivät ole vielä löytäneet tietään Suomen pelloille mutta odottavat jo rajan takana.
-Euroopan laajoilla viljelymailla on jo käytössä todella isoja traktoreita, joita ei ole vielä tuotu Suomen markkinoille. Kehitys näyttää kuitenkin menevän tähän suuntaan myös meillä. Koneen paino, renkaat, maan laatu ja viljelytavat ovat aina kokonaisuus, joka on huomioitava tapaus kerrallaan maan tiivistymisriskiä mietittäessä. Asia on Hakamäen mukaan hyvä kohdata jo koneen hankinnan yhteydessä.
-Oikeat ratkaisut ovat aina tapauskohtaisia ja näitä on hyvä miettiä konekauppiaan ja asiakkaan yhteistyönä.
Leveyden kasvattamisella rajansa
Rengasliike Paussu tarjoaa renkaita kaikenlaisiin työkoneisiin. Lassi Iiskola Paussun myynnistä kertoo, että maan tiivistymisen riski on ymmärretty ongelmaksi viljelijöiden koulutuksessa jo 1950 -luvulla. Traktorien koon kasvu on vuosien kuluessa lisännyt haastetta mutta samaa vauhtia taudin kanssa ovat kehittyneet myös lääkkeet. Nykyiset, pienillä paineilla ajettavat IF -renkaat kohdistavat usein maahan pienemmän paineen kuin 50 -luvun traktori, jonka paino oli pieni osa nykytraktorin painosta. Kehityksen varjopuolena tosin on, että samalla myös renkaitten hinta on noussut tuntuvasti.
Koneen painon kompensointi renkaita leventämällä on auttanut pitkälle, mutta tässäkin tulee lopulta raja vastaan. Nykyisten takarenkaitten leveys on tyypillisesti 650 mm jolloin koneen perään tulee leveyttä jo pelkästään renkaitten takia 1,3 metriä.
-Leveyttä ei kuitenkaan voi lisätä loputtomiin koska koneella on päästävä kulkemaan myös kapeilla teillä.
Telat tarjoaisivat yhden mahdollisuuden keventää pintapainetta leveyttä lisäämättä. Näistäkin on puhuttu jo pitkään mutta jostain syystä telat ovat jääneet traktoreissa marginaaliin. Iiskola ei osaa sanoa tähän tarkkaa syytä. Yhtenä tekijänä hän näkee kuitenkin sen, että telojen käyttö leikkaa tuntuvasti koneen nopeutta.
-Vaikka vauhtia ei tarvittaisi peltotöissä, konetta on usein siirrettävä pitkiäkin matkoja lohkolta toiselle jolloin nopeudellakin on merkitystä.
Iiskolan mukaan kaikkein järeimmissäkin maailmalla käytettävissä traktoreissa pintapaineen vähentämisessä on turvauduttu samoihin keinoihin kuin suomalaisessa konekannassa.
-Kaikkein suurimmissakin koneissa ideat ovat samoja, mutta koko suurempi.
