Traktoreihin, pyöräkuormaimiin ja kiinteistönhuoltokoneisiin kiinnitettävien harjalaitteiden valikoima on kasvanut viime vuosina. Kotimaisiakin valmistajia on useita ja niiden valikoimista löytyy useita toisistaan selvästi eroavia ratkaisuja erilaisiin työtehtäviin.
Ajettavat lakaisukoneet ovat parhaita isojen kaupunkien keskustoissa. Suurin osa Suomessa keväisin ja syksyisin harjattavista alueista sijaitsee kuitenkin aivan muualla: pienissä taajamissa, laitakaupungilla, parkkipaikoilla, pyöräteillä, kiinteistöjen pihoilla, maanteillä ja kevyen liikenteen väylillä.
Eri paikoissa ja eri vuodenaikoina tarpeet ovat hieman erilaiset. Syksyisin harjataan yleensä puista pudonneita lehtiä ja ne ovat usein märkiä. Keväällä kerätään pois hiekoitushiekkaa ja se puolestaan on kuivaa. Usein koneurakoitsijalla on kuitenkin yksi ja sama kalusto, jota käytetään ympäri vuoden. Hyvin hoidettavilta alueilta harjataan myös roskia keskellä kesääkin.
Keräävä harjalaite vai avoharja?
Joskus jo työn tilaava kunta tai kiinteistö määrittää työkalun. Tiiviisti rakennetussa taajamassa on usein pakko käyttää keräävää harjalaitetta tai kauhaharjaa, kenties myös vesikastelua, pölyämisen estämiseksi.
Maanteillä, omakotialueiden kaduilla, pyöräteillä ja syrjäisillä kevyen liikenteen väylillä sallitaan yleensä mekaanisen tai hydraulisen avoharjan käyttö. Tällöin riittää, että esimerkiksi hiekoitushiekka tai pudonneet lehdet harjataan pientareelle tai ojaan eikä niitä tarvitse kerätä pois.
Kauhaharjat soveltuvat yleensä myös isompien roskien, kuten kivien ja laudanpalasten keräilyyn. Hienompi aines lähtee mukaan usein pakittamalla. Kauhaharjoja käytetään myös maataloudessa esimerkiksi lattiakanaloiden, broilerikasvattamoiden ja navettojen ruokintapöytien puhdistukseen. Keräävään harjalaitteeseen verrattuna kauhaharjan painopiste on yleensä lähempänä konetta, mikä mahdollistaa pienemmän peruskoneen käyttämisen. Tämä puolestaan on edullista ja parantaa ketteryyttä.
Keräävät harjalaitteet ovat hieman isompia kuin kauhaharjat ja niissä on usein 700-900 millin lamellit. Keräävässä harjassa on syytä olla laadukas kellunta, etteivät huulilevy ja lamellit kulu turhaan ja että harjaustulos on hyvä myös epätasaisella pinnalla. Joiltakin valmistajilta löytyy myös ratkaisuja harjalaitteen kääntämiseen sivusuunnassa. Kerääviin harjalaitteisiin saa usein lisävarusteena pyöreän sivuharjan ja kastelun eli vesitysjärjestelmän.
Mekaaniset ja hydrauliset avoharjat
Mekaanisen avoharjan voi kiinnittää sekä etu- että takanostolaitteeseen ja sillä voi ajaa sekä eteen- että taaksepäin. Voimansa se saa ulosottoakselilta. Mekaaninen avoharja on yksinkertainen laite, joka säästää polttoainetta ja on edullisempi myös hankintahinnaltaan. Mekaaninen avoharja soveltuu myös lumen harjaukseen esimerkiksi luistelukentiltä.
Hydraulisen avoharjan nopeutta voi säätää portaattomasti, toisin kuin mekaanisen harjan, joka on riippuvainen PTO:n pyörintänopeudesta. Hydraulisesti pyöritettävien ja nostettavien harjojen hydrauliikka rakennetaan yleensä peruskoneen mukaan. Hydrauliikan tarve ei kuitenkaan ole kovin suuri, tyypillisesti 40–80 litraa minuutissa.
Lamppu- ja puomiharjat erikoistarpeisiin
Eri valmistajien valikoimista löytyy myös harjoja erikoistarpeisiin, kuten lentokenttien lamppujen puhdistamiseen lumesta. Yleensä tällaista lamppuharjaa käytetään taakseajolaitteella varustetun traktorin kanssa.
Sekä avoharjoihin että kerääviin harjalaitteisiin saa yleensä aina lisävarusteena myös kasteluvarustuksen. Joissakin tapauksissa harjalaitteessa voi myös olla korkeapainepesuri.
Pyöreät sivuharjat ovat tyypillisiä lisävarusteita keräävissä harjalaitteissa ja kauhaharjoissa. Sivuharjalla voi puhdistaa esimerkiksi kadun reunuskiven vierustaa myöten tai koko pihan talon seinän viereen asti. Sivuharja voi olla harjalaitteessa joko yhdellä tai molemmilla puolilla.
Puomiharja on hydraulisesti toimiva avoharja, joka kiinnitetään kaivinkoneen tai muun koneen puomin päähän. Puomiharjalla voidaan puhdistaa paikkoja esimerkiksi kaiteiden tai liikennemerkkien takaa sekä pystysuoria pintoja.
Lue lisää:
