Sinulla on keskeneräinen ilmoitus. Mitä haluat tehdä?

Luettu 2 786  

Metsäkoneiden kehittelyyn satsattu paljon - Työtavat polkeneet paikoillaan

  •  
  •  
  •  

Käytäväharvennuksen toivotaan parantavan hakkuiden kannattavuutta

Nuorten metsiköiden ensimmäiseen koneelliseen harvennukseen ollaan kehittelemässä uutta menetelmää. Luonnonvarakeskus LUKE, Suomen metsäkeskus sekä UPM Metsä kokeilevat ”käytäväharvennusta”, joka toivotaan tehostavan harvennushakkuiden taloudellista kannattavuutta.

Harvennushakkuita tehdään siksi, että jäljellejäävä puusto saisi enemmän tilaa ja valoa omaan kasvuunsa. Jos harvennukset jäävät tekemättä puuston tiheys alkaa helposti hidastaa pusikoituvan  metsän kasvua. Harvennuksissa kertyvällä pienpuulla ja hakkuutähteellä on kuitenkin niin vähän taloudellista arvoa, ettei tämä vastaa monessa tapauksessa edes kalliin konetyön kustannuksia. Hankala yhtälö onkin johtanut monessa tapauksessa harvennusten laiminlyömiseen, Suomessa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin miljoona hehtaaria ”harvennusrästejä”. Harvennusten taloudellista tehokkuutta parantavien työmenetelmien kehittelyssä ollaankin näin ison asian äärellä.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Yrjö Nuutinen on selvittänyt käytäväharvennuksen tarjoamia mahdollisuuksia Suomessa. Konseptia on kehitelty USA:ssa, Keski-Euroopassa sekä Ruotissa, missä myös Nuutinen on alkujaan tutustunut ideaan. Nuutisen mukaan Suomessa on satsattu paljon metsäkoneiden kehittelyyn ja asiassa on myös päästy huippuluokan tuloksiin. Työmenetelmissä eli siinä, kuinka koneita käytetään ei kuitenkaan ole nähty vastaavaa kehitystä.

TYÖMENETELMÄT POLKEVAT PAIKOILLAAN 

-Suomalaiset metsätyökoneet ovat huippuluokkaa, kouria ja toimilaitteita on kehitelty moneen käyttöön mutta työmenetelmissä on poljettu kutakuinkin paikoillaan vuosikymmenten ajan. Perinteisessä ensiharvennuksessa pienikasvuisinta, huonolaatuisinta ja viottunutta puustoa poistetaan metsästä poimimalla. Kone kulkee tällöin uraansa pitkin ja ”siivoaa” metsää ympäriltään kouran ulottuvuuden säteeltä. Konsepti edellyttää koneen käyttäjältä jatkuvaa valikointia minkä lisäksi työssä on varottava jäljelle jäävää puustoa. Kuljettajan on samalla pinottava rungot ja hakkuutähteet omiin kasoihinsa. 

Käytäväharvennuksessa valikointia ja muun puuston varomista tarvitaan vähemmän. Puusto poistetaan tässä kokonaan noin kahden metrin levyiseltä käytävältä, jonka suunta on poikittainen koneen kulku-uraan nähden. Konetyön tehokkuutta lisää tällöin se, että harvennus tehdään selkeästi puomin suuntaisesti eikä kaikkialta koneen ympäriltä. Harvennuskäytävän pituuden määrittää kouran ulottuvuus; vierekkäisten ajourien välimatka mitoitetaan lähtökohtaisesti niin, että käytävät yhdistävät nämä toisiinsa. Käytävien väliin jääviltä ruuduilta puustoa ei poisteta välttämättä lainkaan. Menetelmä tekee näin metsään hakkuukuvion, joka muistuttaa ylhäältä päin katsottuna tikapuita. Tikkaiden pystypuina ovat koneen vierekkäiset kulku-urat, puolapuina harvennuskäytävät. Pysty- ja puolapuiden väliin jäävillä ruuduilla kasvaa ensiharvennuksen jälkeenkin runsaasti eri ikäistä puustoa, joka tarjoaa useita vaihtoehtoja myöhempiin hakkuisiin.

Harvennuksissa on kuitenkin huomioitava metsien ja kasvupaikkojen erilaisuus, minkä takia mitään mallia ei voida soveltaa kaavamaisesti. Paikalliset olosuhteet on huomoitava myös käytäväharvennuksen yhteydessä. Esimerkiksi koneiden ajourat, ruutujen mitoitukset ja harvennuksen perusteellisuus on määriteltävä tapauskohtaisesti.

Nuutinen korostaakin, että tässä vaiheessa konseptia ollaan vasta tutkimassa ja kehittelemässä. -Vasta aika ja kokemus näyttää, onko uudella mallilla uutta annettavaa Suomen olosuhteissa. Ensimmäisissä kokeilukohteissa tulokset ovat kuitenkin olleet Nuutisen mukaan lupaavia. Käytäväharvennus on osoittautunut perinteistä poimintaa tuottavammaksi vaikka koneen käyttäjä olisi tottunut perinteiseen malliin. Korjuutyön jälki on samalla läpäissyt metsäkeskuksen kriteerit. -Käytäväharvennus voidaan toteuttaa olemassaolevalla koneteknologialla minkä lisäksi se on täyttänyt  jo toteutetuissa kohteissa Suomen metsäkeskuksen määrittelemät hyvän metsänhoidon ja korjuujäljen kriteerit.

KOLME TESTIKOHDETTA

Ensimmäinen kokeilu tehtiin noin vuosi sitten Suonenjoella, jossa harvennettavana oli mäntyvaltainen metsikkö. Tässä tapauksessa taimikonhoito oli tehty oikein minkä takia tiheä alikasvos ei häirinnyt työtä. Seuraava kokeilu tehtiin Paiholassa sijaitsevassa nuoressa koivumetsikössä, missä haastetta lisäsi hakkuuta selvästi haittaava alikasvos. Nuutisen mukaan perinteinen harvennus ilman aluskuusikon raivausta ei olisi onnistunut tässä metsässä. Kolmannen testimetsikön hakkuu toteutettiin syyskuussa Konnevedellä. Koneen kuljettaja sai tässä määritellä hakkuukäytävien paikat sekä ”toimeksiannon” poistaa puuta tarvittaessa myös näiden välistä. Kokeessa nojattiin näin enemmän kuljettajan ammattitaitoon. 

Kaikkiin kohteisiin on perustettu seurantakokeet, joissa selvitetään menetelmän vaikutus metsikön kasvuun, monimuotoisuuteen ja puuston laatuun.

Suonenjoen ja Konneveden testileimikot sijaitsevat UPM:n mailla, joissa hakkuut toteuttiin Varis Forest Oy:n Ponsse Beaver -harvesterilla. Paiholan testileimikko on Master Yhtiöt Oy:n maalla. Testihakkuun toteutti Metsäkoneurakointi Teemu Tiitinen Oy Komatsu 901TX harvesterilla. Hankkeen rahoittajat ovat Suomen Metsäsäätiö ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

UUSIA TAVOTTEITA

Uuden harvennusmenetelmän kehittelyn taustalla myös metsänhoidon tavoitteet ovat hakemassa uusia uria. Esimerkiksi puusepät ovat jo pitkään kritisoineet metsänhoidon nykyisiä toimintamalleja. Ohjeet tähtäävät valoisiin, nopeakasvuisiin metsiin, jotka tuottavat tehokkaasti kuitupuuta mutta eivät puuseppien haluamaa hitaasti kasvanutta laatupuuta. Puun taloudellinen arvo olisi kuitenkin puusepänteollisuuden tuoteina valtavasti suurempi kuin selluksi keitettynä. Uusia vaatimuksia metsille on nyt asettamassa myös ilmastomuutoksen torjunta. Kasvatuksen tavoitteeksi voi laajoilla alueilla tulla hiilen pitkäkestoinen sitominen, ei kuitu- ja tukkipuun tuotanto. Tavoitteen perustava muuttuminen ei voi olla vaikuttamatta myös metsänhoidon keinoihin.

Kuva & Teksti: Heikki Jaakkola

Rekkari.fi-palvelusta ajoneuvon tarkat tiedot Ohjeet turvalliseen
kaupankäyntiin
Nettikone.com
mobiililaitteissa